Perusasioita.fi

Suomalaisista perusarvoista, kuten vapaudesta, sananvapaudesta, rehellisyydestä, oikeudenmukaisuudesta, ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta tulee olla ylpeä. Kaikkialla maailmassa nämä perusarvot eivät ole itsestään selviä. Näitä perusarvoja noudattamalla Suomi on astunut muiden kansojen rinnalle itsenäisenä ja sivistyneenä kansakuntana.

Työ on parasta sosiaaliturvaa ja tavoitteena on, että mahdollisimman harva tarvitsee tukia. Sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että kaikenlaisen työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Hyvinvointialueuudistuksen seurauksena hyvinvointialueet ovat tekemässä alijäämäisiä budjetteja vuodelle 2023. Hyvinvointialueiden verotusoikeuden sijasta valtion on turvattava hyvinvointialueiden rahoitus.

Peruskoulusta oppilaiden tulee oppia perustaitoja elämäänsä varten. Pätevät ja kannustavat opettajat ovat onnistuneen koulutuspolitiikan selkäranka. Opettajille on taattava työrauha ja välineet puuttua kiusaamiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen. Jokaisen tulee saada opiskella turvallisessa ympäristössä.

Peruskoulujen kriisin voi nähdä laskevissa PISA-tutkimustuloksissa. Ylätason ohjelmanjulistusten ja ideologisten hankkeiden sijasta koulujen tulisi keskittyä perustehtäväänsä. Erityisoppilaiden oikeus ja etu on saada opetusta pienryhmissä ja heitä ei tule väkisin yrittää integroida normaaleihin luokkiin.

Maamme julkinen talous ja hyvinvointi rakentuvat vientiteollisuudesta saaduista tuloista sekä työstä ja yrittämisestä maksetuista veroista. Eduskunnan tulee huolehtia, että valtion velkaantuminen ei jatku. Samalla tulee turvata hyvinvointiyhteiskunnan perustehtävät. Verorahat tulee kohdentaa tärkeimpiin kohteisiin, kuten turvallisuuteen, koulutukseen sekä suomalaisiin vähäosaisiin, vanhuksiin, lapsiperheille, sairaille ja vammaisille.

Veropolitiikalla varmistetaan, että jokaisen työssäkäyvän suomalaisen palkasta jää riittävästi rahaa peruselämiseen. Kansalaisten taloustaitoja ja oman talouden hallintaa tulee vahvistaa, jotta jopa 388 000 maksuhäiriöisten määrää saadaan alennettua.

Lähiaikojen erilaiset kriisit ovat osoittaneet perushuoltovarmuuden heikot kohdat. Huoltovarmuuskysymyksille on annettava suurempi painoarvo kuin liian kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle. Ratkaisuja on tehtävä niin kuntien, hyvinvointialueiden kuin valtionkin tasolla.

Suomen olosuhteissa mm. lämmittäminen kuluttaa paljon energiaa ja maan sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Kohonneet energiakustannukset vaikuttavat niin tavallisten ihmisten maksukykyyn ja ostovoimaan kuin yritystenkin kilpailukykyyn, jonka takia energiaverot tulisi laskea EU:n minimitasolle. Monipuolinen, hajautettu ja omavarainen energiatuotanto tukee osaltaan Suomen huoltovarmuutta.

Kansalaisten perusturvallisuuden tunteen tulee olla vahva ja poliittisilla päätöksillä tulee vahvistaa ja tukea tätä tunnetta. Kansallisen edun turvaamisen tulee olla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana.

Kansallinen puolustus on vahva peruskivi, mihin kansainvälinen puolustusyhteistyö tuo uskottavuutta muuttuneessa maailman tilanteessa. Myös Suomeen kohdistuviin hybridioperaatioihin ja kyberhyökkäyksiin tulee suhtautua vakavasti.
Suomen sisäiseen turvallisuuteen on noussut uusia uhkia mm. järjestäytyneen rikollisuuden ja maahanmuuttajanuorten väkivaltaisten jengien muodossa. Näihin tulee puuttua päämäärätietoisella politiikalla ja taattava poliiseille riittävät määrärahat.